UKK:

Minkälainen paikka on Stryn?

Stryn omaa maineen legendaarisena kesähiihtopaikkana eikä vähiten alueella sijaitsevan kesähiihtokeskuksen vuoksi. Vaikka keskuksen kultaiset vuodet olivatkin ehkä vuosituhannen alussa ja toiminta on viime vuosina ollut useasti hiipumaan päin, eivät vuoret ole kadonneet paikalta mihinkään ja luntakin on viime vuosina riittänyt mainiosti. Pyrimmekin hyödyntämään kurssin aikana sekä hiihtokeskuksen hissiä, että nousemaan lihasvoimin joillekin lähialueen lukuisista vuorista.

Suomessa erityisesti pohjoisempi Norja tunnetaan suosittuna vapaalaskualueena ja maan keskiosien vuoret ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomammiksi. Kuitenkin, erityisesti alkukesän vapaalaskuun, leveysasteiltaan Tampereen ja Jyväskylän väliin jäävät alueet ovat mitä parhaimpia. Tähän on kaksi syytä. Tällä alueella on useita touko-kesäkuussa avattavia kesäteitä, jotka ulottuvat parhaimmillaan reilusti yli 1000 metriä merenpinnasta. Lisäksi juuri tällä alueella sijaitsevat Pohjois-Euroopan korkeimmat vuoret. Näiden seikkojen vuoksi alkukesä tarjoaa alueella usein loistavat mahdollisuudet nautinnolliseen vapaalaskuun, vaikka merenpinnan tasolla nautitaan jo shortsikeleistä.

Alueella on paljon potentiaalista lumivyörymaastoa ja lumikertymä on suuri. Lumivyöryjä esiintyykin tasaiseen tahtiin ja ehkäpä juuri tästä syystä alueella sijaitseekin Norjan geoteknisen instituutin (NGI) lumivyörytutkimuskeskus ja ainutlaatuisella havaintolaitteistolla varustettu testirinne, jossa pystytään mittaamaan vyöryjen tuhovoimaa.

Lumiturvallisuus- ja vapaalaskukurssi kesällä, miksi ihmeessä?

Strynin alueen vuoret keräävät usein valtavat määrät lunta talven aikana. Tämän ja korkean sijaintinsa vuoksi lunta riittää alueella vielä pitkälle kesään. Lumipeite on lumivyöryjen kannalta kesäkuukausina useimmiten turvallisimmillaan riittävästi toistuneiden sulamis- ja jäätymissyklien vuoksi. Pienempi riski ei kuitenkaan tarkoita riskittömyyttä ja kesälaskemisen riskienhallinnassa esimerkiksi oikean ajoituksen tärkeys korostuu. 

Lumiturvallisuus 1 -kurssin sisällön keskiössä on riskienhallinta lumivyörymaaston tunnistamisen ja turvallisten reitinvalintojen kautta. Normaaleissa alkukesän olosuhteissa Strynin alue tarjoaa verrattomat mahdollisuudet päästä tarkastelemaan ja oppia tunnistamaan lumivyörymaastoa täydessä, mutta turvallisemmassa lumipeitteessä. 

Vapaalaskun aloittamisen kannalta hyvä kesälumi on taasen ehkäpä helpoin mahdollinen hoidettujen rinteiden ulkopuolelta löytyvä olosuhde. Parhaimmillaan lumi on hyvin kantavaa, pehmeää ja erittäin nopeaa, mikä tekee laskemisesta aloittelijalle vähemmän raskasta. Ja toisaalta kokenut laskija pystyy tällaisessa lumessa tykittämään erittäin vauhdikasta laskua.

Minkälaiset olosuhteet?

Tämä on hankala kysymys, koska yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Olen laskenut alueella kesällä viisitoista vuotta putkeen ja sää osaa silti vieläkin tarjota yllätyksiään. Lumen määrä on viime vuosina vaihdellut huomattavasti, mutta yhtenäkään vuotena se ei ole ollut sellainen, että lumiturvallisuuskurssin pitäminen olisi kesäkuussa ollut ongelma. Mukaan on mahtunut paljon lämpimiä ja aurinkoisia päivitä, mutta myös vesisadetta ja räntää. Joinain vuosina on taasen saatu kesäkuussa 20 senttiä uutta lunta ja todistettu useita uuden lumen laattalumivyöryjä.

Vaikka äärikelejä onkin sattunut kohdalle kohtuullisen usein, voi keskiarvoltaan tyypilliset olosuhteet tiivistää seuraavasti. Lämpötila on vuorilla välillä 0 - +10, lumen pinta jäätyy öisin ja  sulaa aamupäivän aikana pehmeäksi. Nousut tarkenee usein tehdä joko pelkässä kerrastopaidassa tai ohuella hengittävällä takilla. Laskuihin haluaa päälleen usein jotain tuulenpitävää. Kun aurinko sattuu esiin, se on hyvin voimakas ja sen vuoksi aurinkorasvaa kannattaa levittää iholle joka aamu ja suosia lakkia ylöspäin hiihdellessä. Vesisateet ovat (kuten aina Norjassa) kohtuullisen yleisiä ja sen vuoksi myös vedenpitävää takkia kannattaa pitää repussa mukana. Sateisella ja pilvisellä kelillä näkyvyys on usein heikko. 

Kelien vaihteluun on siis syytä varautua ja tämä on huomioitu myös kurssin ohjelmassa. Normaalin kahden päivän sijaan, kurssi kestää kolme päivää, jolloin meillä on enemmän pelivaraa ja pystymme sääennusteen mukaan keskittämään teoriaopetusta huonompiin ja retkiä parempiin päiviin. 

Olen ensikertalainen, voinko osallistua?

Laskutaidollisesti osallistumisen edellytyksenä on hyvä rinnelaskutaito, eli pystyt laskemaan Suomen hiihtokeskusten punaisia rinteitä ongelmitta vaihtelevissa olosuhteissa. Jos peruslaskutaidoissasi on tämän osalta vielä opittavaa, kannattaa ne hioa aluksi kuntoon vaikkapa hiihtokouluja hyödyntäen ja osallistua kurssille vasta sen jälkeen. Tällöin saat kurssista paljon enemmän irti.

Jos taasen olet ensikertalainen vapaalaskussa, mutta rinnelasku sujuu edellä kuvatulla tavalla, ei kurssille osallistumisessa ole ongelmaa. Kesälaskeminen on ehkäpä juuri paras ja helpoin tapa aloittaa lajin harrastaminen. Suosittelen kuitenkin, että käyt kauden aikana kokeilemassa hiihtokeskusten rinteenvierustoja, jotta saat hieman kokemusta erilaisesta laskualustasta. Lisäksi tarjoan ennen kurssin alkua tekniikkapäivän, jolle ensikertalaisen ja aloittelijan kannattaa osallistua. Näin saat offarilaskutekniikkaan täsmävinkit, joilla pääset lajissa alkuun eikä kurssin aikana laskuja tarvitse niin paljoa jännittää.

Mitä muuta Strynissä voi tehdä / Riittääkö kurssille osallistumattomille kavereilleni tekemistä?

Strynin alue on ulkoiluharrastusmahdollisuuksiltaan verraton ja jo pelkästään maisemien ihailemiseen uppoutuu helposti tunneiksi. Jos mahdollista, suosittelenkin pidentämään reissua jommasta kummasta päästä kurssia ja käyttämään ajan alueen koluamiseen. Tässä esimerkkejä alueen muusta harrastustarjonnasta:

• Maastopyöräily. Alueella on useita hienoja polkuja, joille voin antaa reittiohjeita ja -suosituksia mieltymysten mukaan. Löytyy niin upeilla maisemilla varustettuja luonnonpolkuja kuin rakennettujakin elementtejä. Osalle reiteistä voi lähteä vaikka suoraan leirintäalueen pihasta ja osa on helposti tavoitettavissa alle puolen tunnin ajomatkan päässä.

• Kiipeily. Lähialueella on kolme pultattua sporttikalliota, joissa löytyy kymmeniä reittejä vaikeusasteskaalalla 3-9-. Lisäksi noin tunnin ajomatkan päässä on Loenin kabiinihissi ja maisemiltaan upea via ferrata, jossa on kaksi pääreittiä sekä useita variaatioita, mukaan lukien Norjan vaikein reitti: Ragnarok.

• Sup-lautailu ja melonta. Strynsvatn-järvi on mitä mainioin kohde erilaiseen melontaan. Järven rannoilla on jyrkkäreunaisia kallioita, joilta voi pulahtaa uimaan melomisen välissä. Ja mikä parasta, vesille voi lähteä suoraan leirintäalueen rannasta. 

• Patikointi. Alueella on lukemattomia reittejä hienoissa maastoissa niin parin tunnin rennosta käppäilystä pidempiin päivävaelluksiin. Reittien varrelta voi valintansa mukaan ihailla vesiputoksia, jäätiköitä, vuonoja, vuoristojärviä tai vaikkapa laiduntavia lampaita.

• Nähtävyydet Geirangerin vuono ja Dalsnibban näköalapaikka sijaitsevat tunnin ajomatkan päässä Strynistä. Lähialueelta löytyy myös useita jäätikköjä ja jäätikkövirtoja.