Embedded Files
Sisältö:
Johdatus vapaalaskuun ja FINLAV Lumiturvallisuus 1 -kurssi samassa paketissa. Tämä kurssi sopii erityisesti vapaalaskua aloitteleville harrastajille, koska kurssi sijoittuu ajankohdaltaan ehkäpä parhaimpaan mahdolliseen hetkeen saada ensipuraisu lajista. Eli kesään :)
Kurssin aikana tehdään retkiä lähialueen vuorille ja keskitytään erityisesti seuraaviin sisältöihin:
Lumivyöryjen perusteet ja syntymekanismi
Reitinsuunnittelu kartalla ja maastossa
Lumivyörymaaston tunnistaminen ja huomiointi reitinsuunnittelussa
Vyörykortin käyttö päätöksenteossa ja riskien hallinnassa
Lumivyörypelastusvälineiden käyttö ja kaveripelastus
Turvallisuusajattelu ja inhimilliset tekijät
GPS:n ja älypuhelimen hyödyntäminen reitinsuunnittelussa ja paikantamisessa
Kesälaskemisen erityispiirteiden huomiointi ajoituksessa, laskutaktiikassa ja kohteiden valinnassa
Hinta: 390 €
Hinta sisältää: Koulutuksen kolmen päivän ajaksi, FINLAV-vyörykortin ja kurssitodistuksen
Hintaan ei sisälly: matkat, majoitus, mahdolliset hissiliput tai henkilökohtaiset varusteet
Varustus:
Vapaalaskusukset vaellussiteellä tai splitboard (lumilauta + lumikengät -yhdistelmä mahdollinen, mutta ei suositeltava)
Nousukarvat
Sauvat
Kypärä
Piippari, lapio, sondi (Jos et omista omia, voit vuokrata setin kurssin ajaksi minulta hintaan 20 €. Vuokrakamoja rajoitetusti.)
Reppu 30-40 l
Laskettelulasit
Aurinkolasit
Aurinkovoide (suojakerroin yläkanttiin, 50 ei ole liioittelua)
Juomapullo tai -pussi
Eväsrasia
Tuulta ja vettä pitävä laskuvaatetus (esim. kuoritakki ja -housut tai softshell, kerrasto, välikerros)
Laskusukat
Laskuhanskat + ohuet hanskat nousuihin
Pipo ja kevyempi lakki (esim. lippis tai tuubihuivi)
Muistiinpanovälineet
Älypuhelin, tietokone tai tabletti
Majoitus:
Strynin alueella on useita hyviä majoitusvaihtoehtoja, mutta ykkösvaihtoehtona suosittelen Strynsvatn camping -leirintäaluetta, joka sijaitsee mukavasti Strynin kesähiihtokeskuksen ja kaupungin puolessa välissä. Leirintäalue toimii kurssin "tukikohtana", josta aloitamme ja päätämme jokaisen kurssipäivän. Strynsvatn camping sijaitsee kuvankauniin järven rannalla korkeiden vuorien ympäröimänä ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet letkeään illanviettoon kurssipäivien aikana vaikkapa uimisen, saunomisen ja grillailun merkeissä. Sijainti lähes merenpinnan tasolla mahdollistaa kesäiset olosuhteet ja hyvällä tuurilla shortsikelit, vaikka kurssin opetusympäristönä toimivilla vuorilla onkin vielä paksu lumipeite. Liikumme päivittäin kimppakyydeillä ylös vuorille, jonne retkikohteesta riippuen ajoaikaa tulee n. 30-45 minuuttia.
Majoitusvaihtoehtoja on leirintäalueella tarjolla useita. Voit valita esimerkiksi edullisen telttamajoituksen, yksinkertaisen leirintäaluemökin tai tasokkaasti varustellun huoneiston.
Ennakkovaatimukset:
Hyvä rinnelaskutaito ja kohtuullinen kestävyyskunto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pystyt laskemaan sujuvasti Suomen hiihtokeskusten punaisia rinteitä vaihtevissa olosuhteissa ja jaksat tehdä useamman tunnin reippaan kävelylenkin.
Myös hoidetun rinteen ulkopuolella laskemista tulisi olla ainakin kokeiltu ennen kurssia. Kesälumi on kuitenkin ehkäpä helpoin olosuhde ottaa ensiaskel rinteiden ulkopuolelle. Jos siis rinnelasku sujuu, mutta kurssi on aivan ensimmäisiä kertojasi hoidetun rinteen ulkopuolella, tarjoan kurssin alkua edeltävänä päivänä (8.6.) opetusta offarihiihtoon. Tekniikkapäivän aikana käymme suksilla läpi oleellisimmat offarihiihdon perustekniikat ja -taidot. Suosittelen tätä vahvasti, jos olet epävarma laskutaidoistasi. Näin saat varmuutta tekemiseesi ja pystyt paremmin kurssin aikana keskittymään opetukseen ja nauttimaan laskuista.
Tekniikkapäivä toteutetaan hissiavusteisesti Strynin kesähiihtokeskuksella. Näin saamme mahdollisimman paljon tehokkaita toistoja. Tekniikkapäivän kesto on 4 tuntia ja hinta 100€/hlö (1-2 osallistujaa), 80 €/hlö (3-6) osallistujaa. Hinta ei sisällä hissilippua.
Saapuminen:
Strynin kesähiihtokeskus sijaitsee Keski-Norjassa ja Strynin kaupunki siitä n. 40 km länteen. Leveyspiirin osalta sijainti on suunnilleen sama kuin Tampereella. Kurssille saapumiseen on useita hyviä vaihtoehtoja:
Laiva + auto: Tämä lienee suosituin tapa matkustaa paikalle Etelä-Suomesta käsin. Kun hyppää illalla laivaan Turusta, Naantalista tai Helsingistä, matkan ensimmäinen osuus sujuu kuin itsestään yön aikana. Seuraavana aamuna voi hypätä virkeänä auton rattiin. Ajomatkaa Tukholmasta/Kapellskäristä perille kertyy n. 900 kilometriä ja siitä noin puolet taittuu nopeita moottori- ja valtateitä pitkin Ruotsissa ja Norjassa. Loppua kohti tiet pienenevät ja ajomatkaan kannattaakin varata aikaa n. 13-14 tuntia. Keski-Suomesta lähtevät voivat hyödyntää vastaavaa taktiikkaa varaamalla lauttamatkan Vaasasta Uumajaan.
Auto: Pohjoisempana Suomessa asuville on laivan sijaan yksinkertaisempaa ylittää raja Haaparannassa ja ajaa koko matka perille.
Lentokone + vuokra-auto: Lähin lentokenttä sijaitsee reilun sadan kilometrin päässä Ålesundissa. Lentojen saatavuuden ja hinnan kannalta varteenotettava vaihtoehto on myös lentää Oslon Gardemoenin kentälle ja jatkaa sieltä matkaa vuokra-autolla. Ajomatkaa kertyy noin 450 kilometriä.
Lentokone + bussi: Matkustaminen perille onnistuu tarvittaessa myös kokonaan ilman autoa. Esimerkiksi Gardemoenin kentältä on suora bussiyhteys Strynsvatn Campingin viereen. Tätä vaihtoehtoa harkitessa kannattaa kuitenkin huomioida, että liikumme kurssin aikana kimppakyydeillä retkikohteisiin, joten auto(ja) tarvitaan myös kurssin aikana. Jaamme kurssilaisten yhteystiedot toisilleen ennen kurssia mahdollisten kyytien ja majoitusjärjestelyjen sopimiseen.
Vakuutukset:
Kurssin hintaan ei sisälly tapaturmavakuutuksia osallistujalle. Kouluttajalla on toki vastuuvakuutus, mutta tämä kattaa käytännössä vain kouluttajan selkeästä virheestä johtuvat onnettomuudet tai tapaturmat. Vastuuvakuutus ei siis korvaa, jos kurssin aikana esim. kaadut laskiessasi tai törmäät kiveen. Vaikka Norjassa onkin Suomen tapaan kattava julkinen terveydenhuolto ja ilmainen pelastuspalvelu, suosittelen vahvasti ottamaan kurssin ajaksi vapaalaskun ja rinteiden ulkopuolella liikkumisen kattavan matka- tai tapaturmavakuutuksen.
Varaaminen/peruutusehdot:
Kurssi varataan täyttämällä ilmoittautumislomake ja maksamalla sähköpostitse lähetetty 100 € varausmaksu, joka vähennetään lopullisesta osallistumismaksusta. Kurssin max. osallistujamäärä on 6 per kouluttaja ja minimimäärä, jolla kurssi toteutaan 4 osallistujaa.
Loppumaksu tulee olla maksettuna 30 vrk ennen kurssin aloituspäivää.
Osallistujan peruessa varauksensa, peritään seuraavat maksut:
Yli 30 vrk ennen kurssi aloituspäivää: palautetaan 100 % kaikki maksut vähennettynä 15 € käsittelykuluilla.
30-15 vrk ennen kurssin aloituspäivää: palautetaan 50 % maksuista
0-15 vrk ennen kurssin aloituspäivää: maksuja ei palauteta
Maksut palautetaan kokonaisuudessaan, jos kurssi peruutetaan järjestäjän toimesta.
UKK:
Minkälainen paikka on Stryn?
Stryn omaa maineen legendaarisena kesähiihtopaikkana eikä vähiten alueella sijaitsevan kesähiihtokeskuksen vuoksi. Vaikka keskuksen kultaiset vuodet olivatkin ehkä vuosituhannen alussa ja toiminta on viime vuosina ollut useasti hiipumaan päin, eivät vuoret ole kadonneet paikalta mihinkään ja luntakin on viime vuosina riittänyt mainiosti. Pyrimmekin hyödyntämään kurssin aikana sekä hiihtokeskuksen hissiä, että nousemaan lihasvoimin joillekin lähialueen lukuisista vuorista.
Suomessa erityisesti pohjoisempi Norja tunnetaan suosittuna vapaalaskualueena ja maan keskiosien vuoret ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomammiksi. Kuitenkin, erityisesti alkukesän vapaalaskuun, leveysasteiltaan Tampereen ja Jyväskylän väliin jäävät alueet ovat mitä parhaimpia. Tähän on kaksi syytä. Tällä alueella on useita touko-kesäkuussa avattavia kesäteitä, jotka ulottuvat parhaimmillaan reilusti yli 1000 metriä merenpinnasta. Lisäksi juuri tällä alueella sijaitsevat Pohjois-Euroopan korkeimmat vuoret. Näiden seikkojen vuoksi alkukesä tarjoaa alueella usein loistavat mahdollisuudet nautinnolliseen vapaalaskuun, vaikka merenpinnan tasolla nautitaan jo shortsikeleistä.
Alueella on paljon potentiaalista lumivyörymaastoa ja lumikertymä on suuri. Lumivyöryjä esiintyykin tasaiseen tahtiin ja ehkäpä juuri tästä syystä alueella sijaitseekin Norjan geoteknisen instituutin (NGI) lumivyörytutkimuskeskus ja ainutlaatuisella havaintolaitteistolla varustettu testirinne, jossa pystytään mittaamaan vyöryjen tuhovoimaa.
Lumiturvallisuus- ja vapaalaskukurssi kesällä, miksi ihmeessä?
Strynin alueen vuoret keräävät usein valtavat määrät lunta talven aikana. Tämän ja korkean sijaintinsa vuoksi lunta riittää alueella vielä pitkälle kesään. Lumipeite on lumivyöryjen kannalta kesäkuukausina useimmiten turvallisimmillaan riittävästi toistuneiden sulamis- ja jäätymissyklien vuoksi. Pienempi riski ei kuitenkaan tarkoita riskittömyyttä ja kesälaskemisen riskienhallinnassa esimerkiksi oikean ajoituksen tärkeys korostuu.
Lumiturvallisuus 1 -kurssin sisällön keskiössä on riskienhallinta lumivyörymaaston tunnistamisen ja turvallisten reitinvalintojen kautta. Normaaleissa alkukesän olosuhteissa Strynin alue tarjoaa verrattomat mahdollisuudet päästä tarkastelemaan ja oppia tunnistamaan lumivyörymaastoa täydessä, mutta turvallisemmassa lumipeitteessä.
Vapaalaskun aloittamisen kannalta hyvä kesälumi on taasen ehkäpä helpoin mahdollinen hoidettujen rinteiden ulkopuolelta löytyvä olosuhde. Parhaimmillaan lumi on hyvin kantavaa, pehmeää ja erittäin nopeaa, mikä tekee laskemisesta aloittelijalle vähemmän raskasta. Ja toisaalta kokenut laskija pystyy tällaisessa lumessa tykittämään erittäin vauhdikasta laskua.
Minkälaiset olosuhteet?
Tämä on hankala kysymys, koska yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Olen laskenut alueella kesällä viisitoista vuotta putkeen ja sää osaa silti vieläkin tarjota yllätyksiään. Lumen määrä on viime vuosina vaihdellut huomattavasti, mutta yhtenäkään vuotena se ei ole ollut sellainen, että lumiturvallisuuskurssin pitäminen olisi kesäkuussa ollut ongelma. Mukaan on mahtunut paljon lämpimiä ja aurinkoisia päivitä, mutta myös vesisadetta ja räntää. Joinain vuosina on taasen saatu kesäkuussa 20 senttiä uutta lunta ja todistettu useita uuden lumen laattalumivyöryjä.
Vaikka äärikelejä onkin sattunut kohdalle kohtuullisen usein, voi keskiarvoltaan tyypilliset olosuhteet tiivistää seuraavasti. Lämpötila on vuorilla välillä 0 - +10, lumen pinta jäätyy öisin ja sulaa aamupäivän aikana pehmeäksi. Nousut tarkenee usein tehdä joko pelkässä kerrastopaidassa tai ohuella hengittävällä takilla. Laskuihin haluaa päälleen usein jotain tuulenpitävää. Kun aurinko sattuu esiin, se on hyvin voimakas ja sen vuoksi aurinkorasvaa kannattaa levittää iholle joka aamu ja suosia lakkia ylöspäin hiihdellessä. Vesisateet ovat (kuten aina Norjassa) kohtuullisen yleisiä ja sen vuoksi myös vedenpitävää takkia kannattaa pitää repussa mukana. Sateisella ja pilvisellä kelillä näkyvyys on usein heikko.
Kelien vaihteluun on siis syytä varautua ja tämä on huomioitu myös kurssin ohjelmassa. Normaalin kahden päivän sijaan, kurssi kestää kolme päivää, jolloin meillä on enemmän pelivaraa ja pystymme sääennusteen mukaan keskittämään teoriaopetusta huonompiin ja retkiä parempiin päiviin.
Olen ensikertalainen, voinko osallistua?
Laskutaidollisesti osallistumisen edellytyksenä on hyvä rinnelaskutaito, eli pystyt laskemaan Suomen hiihtokeskusten punaisia rinteitä ongelmitta vaihtelevissa olosuhteissa. Jos peruslaskutaidoissasi on tämän osalta vielä opittavaa, kannattaa ne hioa aluksi kuntoon vaikkapa hiihtokouluja hyödyntäen ja osallistua kurssille vasta sen jälkeen. Tällöin saat kurssista paljon enemmän irti.
Jos taasen olet ensikertalainen vapaalaskussa, mutta rinnelasku sujuu edellä kuvatulla tavalla, ei kurssille osallistumisessa ole ongelmaa. Kesälaskeminen on ehkäpä juuri paras ja helpoin tapa aloittaa lajin harrastaminen. Suosittelen kuitenkin, että käyt kauden aikana kokeilemassa hiihtokeskusten rinteenvierustoja, jotta saat hieman kokemusta erilaisesta laskualustasta. Lisäksi tarjoan ennen kurssin alkua tekniikkapäivän, jolle ensikertalaisen ja aloittelijan kannattaa osallistua. Näin saat offarilaskutekniikkaan täsmävinkit, joilla pääset lajissa alkuun eikä kurssin aikana laskuja tarvitse niin paljoa jännittää.
Mitä muuta Strynissä voi tehdä / Riittääkö kurssille osallistumattomille kavereilleni tekemistä?
Strynin alue on ulkoiluharrastusmahdollisuuksiltaan verraton ja jo pelkästään maisemien ihailemiseen uppoutuu helposti tunneiksi. Jos mahdollista, suosittelenkin pidentämään reissua jommasta kummasta päästä kurssia ja käyttämään ajan alueen koluamiseen. Tässä esimerkkejä alueen muusta harrastustarjonnasta:
Maastopyöräily. Alueella on useita hienoja polkuja, joille voin antaa reittiohjeita ja -suosituksia mieltymysten mukaan. Löytyy niin upeilla maisemilla varustettuja luonnonpolkuja kuin rakennettujakin elementtejä. Osalle reiteistä voi lähteä vaikka suoraan leirintäalueen pihasta ja osa on helposti tavoitettavissa alle puolen tunnin ajomatkan päässä.
Kiipeily. Lähialueella on kolme pultattua sporttikalliota, joissa löytyy kymmeniä reittejä vaikeusasteskaalalla 3-9-. Lisäksi noin tunnin ajomatkan päässä on Loenin kabiinihissi ja maisemiltaan upea via ferrata, jossa on kaksi pääreittiä sekä useita variaatioita, mukaan lukien Norjan vaikein reitti: Ragnarok.
Sup-lautailu ja melonta. Strynsvatn-järvi on mitä mainioin kohde erilaiseen melontaan. Järven rannoilla on jyrkkäreunaisia kallioita, joilta voi pulahtaa uimaan melomisen välissä. Ja mikä parasta, vesille voi lähteä suoraan leirintäalueen rannasta.
Patikointi. Alueella on lukemattomia reittejä hienoissa maastoissa niin parin tunnin rennosta käppäilystä pidempiin päivävaelluksiin. Reittien varrelta voi valintansa mukaan ihailla vesiputoksia, jäätiköitä, vuonoja, vuoristojärviä tai vaikkapa laiduntavia lampaita.
Nähtävyydet Geirangerin vuono ja Dalsnibban näköalapaikka sijaitsevat tunnin ajomatkan päässä Strynistä. Lähialueelta löytyy myös useita jäätikköjä ja jäätikkövirtoja.
Google Sites
Report abuse